Tämän postauksen aiheeksi olen päättänyt harkitsemani ammatit. Olen miettinyt kyseistä aihetta jo jonkin aikaan ja pienen mietiskelyn tuloksena olenkin saanut jo muutamia vaihtoehtoja kokoon. Piirrosta tai kirjoitelmaa en saanut aikaiseksi. Masennuskausi on tainnut nimittäin taas tulla päälle ja kuten monet varmasti arvaavatkin, silloin en kykene kirjoittamaan mitenkään erityisen positiivisia tarinoita taikka piirtelemään. Piano ei ole vieläkään kunnossa ja ne ainoat novellini ovat opettajallani arvioinnissa. (Kirjoitin pari novellia varmistaakseni, että numero pysyy kympissä.) Niinpä päätin kirjoittaa tästä itselleni melko ajankohtaisesta aiheesta. Olen kiinnostunut tällä hetkellä monista ammateista ja esimerkiksi näitä olen vakavissani harkinnut:
Kirjailija
-Yksinkertaisesti pidän kirjoittamisesta ja olisihan se melkoisen upeaa, jos oma nimeni komeilisi kirjojen kansissa. Koen tämän ammatin sopivana itselleni. Saisin päättää itse milloin kirjoitan ja mitä kirjoitan. Tietenkin olisi jokin tietty aika milloin kirjan tulisi olla valmis, mutten koe sitä ongelmana. Ainoa ongelma, jonka näen tässä on tottumukseni. Olen nimittäin tottunut kirjoittamaan suurimmaksi osaksi novelleja. En ole varma osaisinko siirtyä jo kirjoihin. Ideoita pursuaa kyllä, mutta hitusen pikkutarkkana ihmisenä jään usein puimaan niitä liikaa. Lisäksi pidän enemmän lyhyempien juttujen kirjoittelusta. Esimerkiksi jonkun tietyn kohtauksen kuvaamisesta.
Politiikka
-Mielestäni politiikka ja uutiset ovat mielenkiintoisia. Pystyn kuvittelemaan itseni puku päällä suuren pöydän ääreen neuvottelemaan Suomen kriiseistä ja tarvittaessa pitämään puheita yleisölle. Saisin vaikuttaa asioihin ja keskustella esimerkiksi ulkopolitiikasta. Miettiä ratkaisuja, tutkia yhteiskuntamme epäkohtia ja ehdottaa maamme tulevaisuuteen liittyviä seikkoja.
Taiteilija
-Tämän näen ennemminkin kaukaisena unelmana kuin realistisena ammattina itselleni. Tuttavapiirin ja opettajani mukaan saattaisin pärjätä alalla, mutta luulenpa, että haave kariutuisi täydellisyyden haluuni. En saisi ikinä mitään valmiiksi ja olisin aina tyytymätön itseeni. Haluan nimittäin todellisten nerojen tasolle, en kykenisi elämään tietäen, että olemassa olisi itseäni parempia henkilöitä. Muuten rakastan tätä vaihtoehtoa.
Tutkija
-Tämä kuulostaa myös omalta. Olen pienestä pitäen kysynyt perheeltäni miksi-, miten- ja kuinka-alkuisia kysymyksiä. Olen aina tutkaillut maailmaa uteliaasti ja olen miettinyt useasti: "Miten se ja se toimii?", "Kuinka voimme todistaa tämän?", "Miksi se ja se tekee noin?", "Mikä saa sen ja sen reagoimaan noin?" sekä "Mitä tapahtuu jos...". Epäluuloisuuteni saattaisi myös olla jopa hyödyllistä tässä työssä. Saisin tehdä kokeita ja tutkia erilaisia tärkeitä aiheita. Kysymykseni saisivat vastaukset ja olisin yksi tiedelehtien aiheiden tutkijoista. Myös uteliaisuuteni ja ikuinen tiedonjanoni täyttyisivät.
Nämä neljä alaa kien tällä hetkellä mielenkiintoisimpina. Pidän kuitenkin myös seuraavia hyvinä ehdokkaina: säveltäjä, rikostutkija, arkkitehti. Tästä varmasti huomaa, minne suuntaudun mielenkiinnon kohteitteni perusteella. Mielestäni alat muistuttavat hyvinkin paljon toisiaan ja niistä löytyy helposti arvostamiani asioita. Ainoa ongelmani on, etten tiedä minne sopisin parhaiten. Tietyssä määrin pidän jokaisesta, mutta minne kuulun? Minne luontaiset lahjani vievät? Mistä loppujen lopuksi pidän eniten? Voih, sitä en vieläkään tiedä.
